Tulevaisuuden energianlähteet

Maapallon uusiutumattomien luonnonvarojen vähitellen käydessä uhkaavasti vähiin, on ihmiskunnan keksittävä tulevaisuuden turvaamiseksi uusia, innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä keinoja tuottaa energiaa. Aiemmin sähköntuotannon taanneet fossiiliset polttoaineet kuten kivihiili, maaöljy ja maakaasu, sekä ydinvoima ja turve, on pikaisesti korvattava vaihtoehtoisilla, uusiutuvilla ja mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavilla keinoilla. Tilanne alkaa olla kriittinen. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa vielä yli 60 % tuotetusta energiasta saadaan uusiutumattomista lähteistä, jotka paitsi ovat kulumassa loppuun muutaman vuosikymmenen kuluessa, myös saastuttavat ja kuormittavat ympäristöä kohtuuttoman paljon. Aletaan olla tilanteessa, jossa hyvinkin ennakkoluulottomat ideat ja vaihtoehdot on otettava vakavasti, ja annettava niille vähintäänkin mahdollisuus näyttää potentiaalinsa korvaavana, pitkän tähtäimen energianlähteenä.

Tuulivoima

Yksi ympäristöystävällisimmistä energianlähteistä on tuulivoima. Sen etuihin kuuluu päästöttömyyden lisäksi siitä aiheutuvien kustannusten suuri ennustettavuus. Tuulivoimatekniikka on kehittynyt nopeasti, ja sen suosio on jatkuvassa kasvussa. Lisäksi tuulivoima on paikallista energiaa, jolloin toiminnasta ei aiheudu kuljetuskustannuksia tai -päästöjä. Paikalla tuotettu energia myös vaikuttaa myönteisesti alueen hyvinvointiin ja lisää työllisyyttä.

Tuuli on pysyvä, uusiutuva luonnonvara, jonka hyödyntämiseen kaikilla maailman mailla on samanlainen, tasapuolinen mahdollisuus. Tuulienergia on myös hyvin riittoisa energianlähde. Arvioiden mukaan esimerkiksi Suomen osalta tuulivoimalla voisi helposti kattaa koko maan energiantarpeen. Tuulivoiman etuja on myös edullisuus. Kustannukset syntyvät investoinnin aluksi, tuulivoimalan rakentamisen yhteydessä. Sen jälkeen kuluja tulee lähinnä vain voimaloiden kunnossapidosta. Tässä tuotantomuodossa itse raaka-aine on ilmaista, ja lähde ehtymätön.

Vesi- ja aaltovoima

Vesivoima on tällä hetkellä käytetyin uusiutuva energiantuotantotapa Suomessa. Vesivoiman käytön suurimpia etuja luonnollisuuden lisäksi on sen suuri säädeltävyys. Vettä voidaan varastoida valmiiksi säiliöihin hyödynnettäväksi sähkönkulutuksen huippukuukausia, tai vähäsateisia kuukausia silmällä pitäen. Vesivoimaenergian käytön heikkous onkin juuri riippuvuus sääolosuhteista ja sateen määrästä. Läheskään kaikkea vesivoimapotentiaalia ei ole vielä saatu käyttöön edes Suomen mittakaavassa. Vesivoiman käytön aloituskustannukset ja investoinnit ovat suhteellisen korkeat, joten tähän energiamuotoon liittyy paljon vielä hämärän peitossa olevia mahdollisuuksia ja toisaalta kysymyksiä.

Aaltovoima on uusin tulokas luonnollisia maapallon ilmiöitä hyödyntävistä energiamuodoista vesi- ja tuulivoiman rinnalle. Suomeenkin testimielessä rakennetuista aaltovoimaloista on saatu lupauksia herättäviä tuloksia. Ilahduttavasti on käynyt ilmi, että aaltovoimaloiden tuottama sähkö on riittävän laadukasta tavallisiin sähköverkkoihin ohjattavaksi. Maailman merien energiavarannot ovat suunnattomat, ja Suomessa kehitettyjen aaltovoimateknologioiden pääasialliset markkinat ovatkin ulkomailla.

Aurinkoenergia

Auringosta saatavaa säteilyenergiaa hyödynnetään erilaisten aurinkokennojen avulla ohjaten lämpö- tai sähköenergiaksi. Kennojen ja muiden aurinkoenergian hyödyntämiseen tarvittavien laitteiden valmistus on ollut pitkään erittäin kallista, mikä on hidastanut ja rajoittanut kyseisen energiantuotantomuodon täysipainoista hyödyntämistä. Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut ilahduttavaa muutosta edullisempaan suuntaan. Aurinkoenergian käyttöön liittyy runsaasti hyviä puolia. Se on täysin luonnonmukaista, uusiutuvaa ja meidän näkökulmastamme ehtymättömän riittoisaa, sillä auringon on arvioitu säteilevän vielä noin 6,5 miljardin vuoden ajan. Lisäksi aurinkoenergian käytöstä ei aiheudu minkäänlaista meteliä, toisin kuin esimerkiksi vesi- ja tuulivoimasta. Ainoat päästöt ja vaikutukset ympäristöön aiheutuvat säteilyn keräämiseen käytettävien kennojen ja muiden laitteiden valmistuksesta. Huonona puolena voi pitää myös sen riippuvuutta vuorokaudenajasta; säteilyä saadaan talteen vain päivänvalon aikana.

Biomassa

Tällä termillä tarkoitetaan kaikkea maaperästä lähtöisin olevaa ainesta, jonka polttamisesta saadaan talteen energiaa. Etenkin metsäteollisuus synnyttää runsaasti erilaista ylijäämäainesta, kuten purua, haketta tai puun lastuja, jotka soveltuvat erittäin hyvin polttoaineeksi biomassaenergian tuotantoon. Poltettuna myös biomassasta vapautuu hiilidioksiidia ilmakehään, mutta massan kasvaessa se palautuu ja sitoutuu takaisin luontoon fotosynteesin avustuksella. Niinpä oikealla käsittelyllä biomassasta saadaan lopulta kokonaan hiilineutraalia, ja hiilidioksidipäästöt vähenevät merkittävästi verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttöön.