Jokainen tekee päivittäin arjessaan useita suuria ja pienempiä valintoja, joilla on iso merkitys sille, miten paljon ympäristöä ihminen tulee toiminnallaan kuormittaneeksi. Lähes kaikissa ihmisen tekemissä asioissa voi ainakin jossain määrin huomioida siitä aiheutuvat ympäristövaikutukset, ja ylipäätään on hyvä pysähtyä miettimään omia arvojaan sekä sitä, millä tavalla voisi entisestään pienentää hiilijalanjälkeään. Moni voi yllättyä siitä, miten pienillä ja helposti toteutettavilla muutoksilla voi olla suuri merkitys, etenkin pitkällä aikavälillä.

Aluksi voi tuntua työläältä ryhtyä tarkastelemaan ja kyseenalaistamaan omaa vakiintunutta elämäntyyliä, ostokäyttäytymistä, lomailua tai vaikkapa tapaa joko kierrättää tai olla kierrättämättä jätteitä. Liian suuret muutokset voivat helposti muodostua turhan kuormittaviksi, ja vanhaan palaaminen tuntuu houkuttelevalta. Omat tavoitteet on syytä miettiä ensin etukäteen, ja sen jälkeen pilkkoa ne mahdollisimman pieniin osiin. Uusien tapojen opettelu vie yllättävänkin pitkän ajan, ennen kuin ne muodostuvat itsestään selviksi rutiineiksi. Tutkimusten mukaan kaikkein parhaimmat ja kestävimmät lopputulokset elämäntapamuutoksiin liittyen saadaan mahdollisimman matalan kynnyksen toteutuksella.

Kotitalouden vihreät perusasiat

Ensimmäisiä tarkasteltavia asioita voisi olla esimerkiksi kodin sähkönkulutus. Valojen sammuttaminen tyhjästä huoneesta, lamppujen vaihto energiansäästölamppuihin, aikakytkimien liittäminen kodinkoneisiin, sähkösopimuksen järkevä valinta ja kodinkoneiden säännöllinen puhdistus ja huolto ovat asioita, joilla voi vaikuttaa paljonkin kotitalouden sähkönkulutukseen. Asunnon lämpötilaa voi vähitellen asteittain viilentää muutamia asteita. Useimmissa taloyhtiöissä on nykyään kattavat ja monipuoliset jätehuoneet kierrätyksen helpottamiseksi, joten pienellä vaivalla kodin roskakaappiin voi järjestellä erilaiset jätteet omiin astioihinsa. Omakotiasujat voivat hyödyntää useimpien ostoskeskusten tai suurempien kauppojen yhteydessä olevia kierrätysasemia. Jätteiden lajittelu edesauttaa kestävää kehitystä, ja mahdollistaa entistä tehokkaamman materiaalien ja raaka-aineiden uusiokäytön, kun mahdollisimman suuri osa rikkinäisistä tai tarpeettomiksi käyneistä tavaroista päätyy kierrätykseen.

Kodin kaapit ja varastot täyttyvät helposti pikkuhiljaa niihin kuin vahingossa unohtuneista tavaroista, ja elämäntapamuutoksen aluksi on hyvä käydä kodin säilytystilat läpi perusteellisesti. Suurten tavaramäärien säilyttäminen paitsi vaatii mahdollisesti turhan isoja asuinneliöitä, myös hankaloittaa siivoamista, ja tekee ylipäätään elämästä työläämpää. Kun kerran näkee vaivan käydä läpi omaisuutensa, ja harkitsee kriittisesti oikeasti säilytettäväksi tarpeelliset esineet, on arki jatkossa huomattavasti yksinkertaisempaa. Kun tavaroilla on oikea paikka, löytyvät ne tarvittaessa helposti. Ja jotta uuden järjestyksen ylläpito onnistuisi, liittyy tavaroiden karsimiseen kiinteästi myös uudenlaisen ostokäyttäytymisen opettelu.

Ostoskäyttäytyminen tarkasteluun

Monelle länsimaiselle ihmiselle ostoksilla käyminen ja uuden ostaminen on muodostunut lähes harrastukseksi. Kaupoissa kiertely on mukavaa ajankulua, ja samalla tulee ostelleeksi vähintään jotain pientä ja edullista, jota ei kuitenkaan tietysti välttämättä oikeasti tarvitse. Samoin shoppailu voi olla kuin terapiaa, toimia lohduttajana pahaan mieleen, tai palkintona elämän onnistumisista. Mitä syvemmälle ja pysyvämmin vihreä ajattelu omiin asenteisiin pureutuu, sitä tarkemmin ihminen yleensä alkaa harkita jokaista ostostaan. Kaikkia, varsinkaan harvemmin, tai vain vähän aikaa tietyssä elämänvaiheessa tarvittavia kodin tarvikkeita ei välttämättä tarvitse omistaa itse, vaan esimerkiksi työkaluja, lasten tarvikkeita ja vaatteita sekä harrastusvälineitä voi kierrättää kaveripiirissä tai naapurustossa.

Matkustuspäästöt matalammiksi

Myös ainakin paikasta toiseen liikkuminen, ja usein myös säännöllinen matkustelu kuuluvat nykyään kiinteästi monen elämään. Yksityisautoilun vähentäminen on länsimaissa tärkeä tavoite, ja oman auton vaihtaminen julkiseen liikenteeseen edes parina päivänä viikossa voi olla ekologisuuden lisäksi mukava tapa tuoda arkeen pientä vaihtelua. Sulaan aikaan kohtuullisen työmatkan kulkevat voivat pyöräillä tai kävellä ainakin osan viikosta. Myös erilaiset kimppakyydit ovat lisääntymässä, ja sosiaalisen median ja asuinalueiden omien ryhmien ansiosta niitä on helppo sopia ja järjestää. Lentomatkailu on tänä päivänä yksi suurimmista, ellei suurin ympäristöhaittojen aiheuttaja. Itsestäänselvyytenä pidetyt, säännölliset lentomatkat lomalle kauas lämpimään, tai vaikkapa Keski-Eurooppaan laskettelemaan, kuormittavat ekosysteemiä erittäin raskaasti. Lentomatkustamisen harventaminen, kotimaan matkailun suosiminen ja junavaihtoehdon valitseminen aina sen ollessa mahdollista, keventäisivät innokkaan reissaajan hiilijalanjälkeä huomattavasti.